EVK, kielen taitotasot ja profiilit

Tämän käännöksen on tuottanut Tarja Leblay, Niina Malinen Henna Tossavainen, LAMI ryhmän jäsen (ALTE)

Yleiseurooppalainen viitekehys (EVK) on apuväline, jolla on kolme päätarkoitusta:

  • antaa kielen ammattilaisille ympäri Eurooppaa yhteinen perusta kielen opetusohjelmien, opetussuunnitelmien, kokeiden, oppikirjojen, jne. laadintaa varten;
  • auttaa heitä ylittämään kommunikaation esteitä, jotka johtuvat Euroopan erilaisista koulutusjärjestelmistä;
  • määritellä taitotasot, joiden mukaan mitata kielenoppijan edistystä jokaisella oppimisen tasolla ja läpi hänen koko elämänsä.

EVK:tä, joka julkaistiin vuonna 2001 ja joka on nyt saatavilla lähes 40 kielellä, käytetään ympäri Eurooppaa ja myös muualla maailmassa. Sen kuvaavaa järjestelmää ja taitotasoja, jotka suunniteltiin tukemaan vieraiden kielten opettamista formaalissa koulutuksessa, tulisi soveltaa aikuisten maahanmuuttajien kielitarpeisiin ja kommunikatiivisiin taitoihin nähden vasta huolellisen tulkinnan ja soveltamisen jälkeen: kuten sen nimi antaa ymmärtää, EVK on viitekehys, ei normatiivinen väline.

 

Kielen taitotasot ovat keinotekoisia rakenteita johtuen siitä, millä tavoin koulutusjärjestelmät on organisoitu. Ne ovat vastine tarpeeseen tehdä oppimistavoitteet eksplisiittisiksi ja mitata oppimistuloksia. Jos halutaan, että aikuiset maahanmuuttajat kehittävät taitojaan isäntämaan kielessä ja että heidän taitojaan voidaan mitata, on välttämätöntä määritellä mitä taitotasoa heiltä vaaditaan. Euroopan neuvoston jäsenmaat tekevät tämän yleensä viitaten Yleiseurooppalaiseen viitekehykseen (EVK), joka määrittelee osaamista kuuden nousevan tason asteikolla, jotka on järjestetty kolmeen ryhmään (A1 ja A2; B1 ja B2; C1 ja C2) suhteessa kolmeen kielelliseen aktiviteettiin: ymmärtäminen (kuullun ja luetun), tuottaminen (puhuminen ja kirjoittaminen) ja vuorovaikutus (puhuttu ja kirjoitettu).

 

Kuinka EVK kuvailee osaamista

EVK käyttää toiminta-orientoitunutta lähestymistapaa kommunikatiivisen osaamisen kuvaamiseen: se näkee oppijat kielenkäyttäjinä, joilla on tosielämän tarpeita, kuvaten mitä he osaavat tehdä kullakin tasolla. Kuvauksella on kaksi keskenään riippuvaista ulottuvuutta: kieliaktiviteetit, joita oppijat tekevät ja kompetenssit (tieto, taidot ja piirteet), jotka mahdollistavat nämä aktiviteetit. Oppijat eivät voi kommunikoida ilman että he (esimerkiksi) tietävät sanoja, kuinka ääntää ne ja kuinka ne liittyvät kieliopillisesti toisiinsa; toisaalta tämän tyyppinen kielellinen tieto opitaan useimmiten kommunikaatiota varten.
 

EVK:n tasot eivät tarjoa valmiita ratkaisuja

EVK pyrkii olemaan joustava, avoin ja dynaaminen. Tästä johtuen se ei tarjoa yhtä kielen osaamisen asteikkoa, vaan ennemminkin välineitä, joiden avulla määrittelemätön määrä asteikkoja voidaan rakentaa, vastineena erityisten oppijaryhmien piirteisiin ja tarpeisiin. Vaikka sen peräkkäiset tasot heijastavat tyypillistä eurooppalaisten koulutusjärjestelmien vieraan kielen oppimisen kehityskaarta, yritykset käyttää EVK:tä kehittämään opetussuunnitelmia tai arviointivälineitä mihin tahansa noiden järjestelmien osiin vaatii valintaa ja soveltamista: valintaa koska mikään opetussuunnitelma tai koe ei pysty ottamaan huomioon jokaista EVK:n ulottuvuutta; soveltamista siksi, että EVK on itsenäinen kielestä, kun taas opetussuunnitelmat ja kokeet keskittyvät aina tiettyyn kieleen ja niiden tulee ottaa huomioon tietyn oppijapopulaation erityispiirteet.
 

Tasot ja profiilit

Missä tahansa kielessä voimme aina ymmärtää enemmän kuin mitä voimme tuottaa. EVK mahdollistaa tämän seikan huomioon ottamisen kuvailemalla osaamista erikseen liittyen ymmärtämiseen, tuottamiseen ja vuorovaikutukseen. Tämä on erityisen hyödyllistä kun asetetaan oppimistavoitteita aikuisille maahanmuuttajille. EVK määrittelee KOKONAISVALTAISEN KUULLUN YMMÄRTÄMISEN tasolle A2, esimerkiksi seuraavasti: Ymmärtää lauseita ja ilmauksia liittyen kaikista välittömimpiin ensisijaisiin aihepiireihin (esim. hyvin alkeellinen tieto liittyen henkilökohtaisiin asioihin ja perheeseen, ostoksilla käymiseen, paikalliseen maantietoon, työssäkäyntiin) olettaen, että puhe on hitaasti ja selkeästi artikuloitua.Tämä voi olla sopiva oppimistavoite aikuisille maahanmuuttajille, jotka haluavat pysyvän oleskeluluvan, mutta sama ei välttämättä päde LUOVAAN KIRJOITTAMISEEN tasolla A2: Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia kuvitteellisia biografioita ja yksinkertaisia runoja ihmisistä.

Jokapäiväisessä elämässämme me kaikki suoritamme joitain kieliaktiviteetteja enemmän kuin muita. Suurin osa kommunikaatiosta, joka liittyy sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja vuorovaikutukset, joita käymme läpi kaupoissa, pankeissa, jne. liittyvät tasoon A2; ja useimmissa yhteiskunnissa suurimman osan natiivipuhujista ei tarvitse suorittaa tehtäviä, jotka määritellään tuottamiselle ja vuorovaikutukselle EVK:n korkeammilla tasoilla. Nämä ovat tärkeitä huomioita kun päätetään, millä osaamisen tasolla aikuisten maahanmuuttajien tulisi olla isäntämaansa kielessä taatakseen itselleen maahanpääsy, pysyvä oleskelulupa tai kansalaisuus.

DL

Selection of key terms linked to short papers discussing concepts and approaches or introducing tools

Related resources

For more detailed discussion of the CEFR in relation to adult migrants, see

Language policies for adult migrants, 2012, Jean-Claude Beacco

The ‘Common European Framework of Reference for Languages’ and the development of policies for the integration of adult migrants, 2008, David Little
EN   FR

The linguistic integration of adult migrants and the Common European Framework of Reference for Languages, 2008, David Little
EN   FR

See also Council of Europe publications related to the CEFR (www.coe.int/lang-CEFR), in particular

The CEFR Common Reference Levels : validated reference points and local strategies, 2007, Brian North

Contextualising uses of the CEFR, 2007, Daniel Coste