Aikuisten maahanmuuttajien kielipolitiikka

Jäsenmaissa aikuisia maahanmuuttajia kohtaan harjoitetun kielipolitiikan on sovittava vastaanottojärjestelyihin. Nämä periaatteet voidaan tässä ainoastaan tulkita tarkoittamaan Euroopan neuvoston yleisiä periaatteita: ihmisoikeuksien edistäminen, demokraattinen pluralismi, lainvoimaisuus ja toimet, joiden avulla tuetaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toimia.
 

Koulutuksen tavoitteet aikuisille maahanmuuttajille

Näitä perusperiaatteita tulee katsoa suhteessa aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutuksen erityiseen kontekstiin. Jäsenmaiden tulee kuitenkin ensin tunnustaa omat erityiset vastuunsa, jotka liittyvät näiden yksilöiden kielikoulutuksen järjestelyihin, pitäen mielessä se, että pitkään maahanmuuttajien nähtiin olevan yksin vastuussa isäntäyhteiskunnan kielen oppimisesta. Tämän kielen tukemisen tavoitteina täytyy olla esimerkiksi tietyn suullisen kielitaidon tason takaaminen, joka on sosiaalisen elämän keskeinen osa, erityisesti työpaikalla. Sen täytyisi kuitenkin myös yrittää luoda kuulumisen tunnetta suhteessa maahanmuuttajien uuteen sosiaaliseen ympäristöön, jo olemassa olevien lojaliteettien lisäksi, samalla pitäen mielessä, että tällainen kuulumisen tunne riippuu maahanmuuttajien omista suunnitelmista (esimerkiksi pysyvä vai tilapäinen oleskelu). Lopuksi, onnistunut kotouttamispolitiikka sisältää myös sen, että valtiot varustavat itsensä niin, että ne voivat kunnolla pitää kurissa pelkoja ja poistaa epäselvyyksiä, joita uusien tulokkaiden näkyvä läsnäolo voi laukaista vastaanottavissa yhteiskunnissa. Kulttuurienvälisiä koulutushankkeita kaikille (esimerkiksi osana pakollista koulutusta) näiden asioiden tiedostamisen kasvattamiseen. Näin katsottuna kotoutuminen on selvästi kaksisuuntainen prosessi.
 

Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutuksen suunnitelma

Näiden periaatteiden käytännön toteutus riippuu kielikoulutuksen suunnitelmasta, toisin sanoen yleisestä lähestymistavasta maahanmuuttajille suunnattujen kielikurssien kehittämiseen. Se pitää sisällään:

  • profiilien tekeminen kyseessä olevista oppijaryhmistä; esimerkiksi “harjoittelukurssi maahanmuuttajille” ei riitä luokitteluksi, sillä maahanmuuttajien kielirepertuaarit ja tiedot isäntäyhteiskunnasta voivat vaihdella suurestikin;
  • kielitarpeiden määrittely, toisin sanoen ne puhutut ja kirjalliset kommunikaatiotilanteet, joissa maahanmuuttajat haluavat selviytyä, erityisesti isäntäyhteiskunnan kielellä, mutta myös kaikkia muita heillä käytettävissä olevia kieliresursseja käyttämällä;
  • tunnistettujen kohdetilanteiden perusteella oppimistavoitteiden määrittely Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) määrittelemien aktiviteettien ja aktiviteettien kuvainten mukaisesti, jaoteltuna diskurssityypeittäin (työpaikkakeskustelu, ajankohtaisista aiheista keskusteleminen, esitelmät, jne.) ja alueittain kuten perhe-elämä, työpaikka, sosiaalinen elämä, jne. (esimerkiksi osata lukea TV-ohjelmien luetteloa);
  • tarpeellisista tavoitteista päättäminen liittyen puhuttujen ja kirjoitettujen tekstien rakenteeseen, sanastoon, morfologiaan ja syntaksiin, jne., ottaen huomioon EVK:n taitotasokuvaukset (kun saatavilla) ja mukauttaa näitä erityisesti sanaston kohdalla maahanmuuttajien tarpeisiin ja odotuksiin;
  • näiden tavoitteiden jakaminen aktiviteettisarjoihin, ottaen erityisesti huomioon opettamiselle käytettävissä oleva aika;
  • määritellä näiden aktiviteettisarjojen järjestäminen;
  • antaa kunniapaikka aktiiviselle ja itseohjautuvalle opettamiselle/oppimiselle ottaen samalla huolellisesti huomioon oppijoiden koulutuskulttuuri, toisin sanoen heidän oppimistapansa ja opettamiseen liittyvät odotuksensa;
  • järjestää nämä aktiviteettisarjat ottaen huomioon opettamiselle käytettävissä oleva aika sekä oppimistahti;
  • testata ja pyytää oppijoita itsearvioimaan opittua.
     

Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutuksen laatu

Niiden teknisten tunnusmerkkien lisäksi, jotka on suunniteltu takaamaan, että tarjottu koulutus kohtaa aikuisten maahanmuuttajien tarpeet, on tärkeää arvioida säännöllisesti koulutuksen yleistä laatua esimerkiksi kouluttajilta vaadittavan pätevyyden tai koulutuksen resurssien merkityksen osalta, koulutusohjelmien ulkoisen auditoinnin kautta, kysymällä opiskelijoiden ja muiden asianosaisten (esimerkiksi työnantajat) mielipiteitä ja arvioimalla yleisesti koulutuksen tuloksia. Nämä tarkkailu- ja laadunvarmistuksen mekanismit ovat tärkeä osa tämänkaltaisen koulutuksen hallintaa ja sen vaikutusten arviointia.

Koulutuksen tulisi sisältää elintärkeinä, kaiken läpäisevinä osina:

  • maahanmuuttajien lähtökielen arvon korostus ryhmäaktiviteeteissa, jotta muun muassa voidaan rohkaista niiden ylläpitoa ja siirtämistä sukupolvelta toiselle;
  • tiedon lisääminen siitä, kuinka isäntäyhteiskunta toimii rakenteiltaan ja kulttuurisen ja sosiaalisen monimuotoisuuden osalta, tavoitteena stimuloida oppijoita reagoimaan niihin ja pohtia näitä piirteitä syvällisemmin

Tästä näkökulmasta kotouttamisen kielipolitiikat voivat olla kannattava yhteinen “sijoitus”, koska ne vaikuttavat sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Yllä mainittuja eksplisiittisiä periaatteita voi kuitenkin heikentää joko tekniset puutteet (joita tämän nettisivun resurssit yrittävät korjata) tai se, että ne peittävät poissulkemisen menettelytapoja, joissa tietoa isäntäyhteiskunnan kielestä/kielistä käytetään rajoittamaan pääsyä siihen. Tapauksissa, joissa kielikoulutuksen suunnitelmaa sovelletaan ilman sosiaalisia periaatteita, se ei ole riittävä pysäyttämään pitkän tähtäimen haitallisia vaikutuksia.

JCB